Q4 / 2026 Täysin uudistettu e-Kirjuri julkaistaan vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä. Kysy ennakkoon

e-Kirjuri › Oppaat ja tarinat › Hälytystyö ja varallaolo

Hälytystyö ja varallaolo: säännöt aloittain ja kirjaus tuntilapulle

Kun asentaja kutsutaan illalla kotoa vikakorjaukseen tai hän on viikon päivystysvuorossa, tunteja ei korvata tavallisen työpäivän sääntöjen mukaan. Hälytystyöstä ja varallaolosta sovitaan työehtosopimuksissa, ja säännöt vaihtelevat aloittain. Tähän on koottu pääsäännöt ja se, miten e-Kirjuri ne erittelee.

Mitä hälytystyö on

Hälytystyö on työtä, johon työntekijä kutsutaan kotoa työpäivän päätyttyä, esimerkiksi vesivuodon tai sähkövian vuoksi. Työaikalaissa hälytystyöstä ei ole säännöksiä, vaan sen korvaukset sovitaan työehtosopimuksissa. Siksi samanlainen keikka korvataan eri aloilla eri tavalla.

Hälytystyö aloittain

Näin e-Kirjuri erittelee hälytystyön

  1. Työnjohtaja kytkee kerran päälle asetuksen Hälytystyö kirjattavissa (Hallinta → Asetukset → TES-lisät).
  2. Kirjaaja tekee hälytyksestä oman tuntirivin ja kytkee siinä päälle Hälytystyö. Yksi hälytysrivi on yksi hälytyskerta.
  3. e-Kirjuri jakaa tunnit yrityksen sopimusalan mukaan: LVI-, sähkö- ja kiinteistöpalvelualalla hälytystyöksi 100 %, rakennus- ja infra-alalla tavallisiin ylityölajeihin. Korvaustunnit ja vähimmäisajan täydennys tulevat omina lajeinaan tehtyjen tuntien lisäksi.
  4. Palkanlaskennan viennissä hälytys on omina lajeinaan: hälytystyö 100 %, hälytyskerrat, vähimmäisajan täydennys ja korvaustunnit. Maalausalalla ja ilman sopimusalaa viedään hälytyskerrat.

Työnantajan kappaleessa hälytysrivillä on merkintä Hälytys. Asiakkaan tuntilapussa ja hyväksyntäsivulla hälytyksen tunnit näkyvät tavallisina tunteina ilman merkintää.

Mitä varallaolo on

Varallaolon aikana työntekijä on tavoitettavissa niin, että hänet voidaan kutsua työhön. Työaikalain 4 §:n mukaan varallaoloaikaa ei lueta työaikaan, ellei työntekijän ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Varallaolosta ja sen korvauksesta sovitaan, ja korvauksen määrän tai sen perusteiden on oltava työntekijän tiedossa sopimusta tehtäessä. Varallaolo ei saa kohtuuttomasti haitata vapaa-ajan käyttöä.

Varallaolo aloittain

Näin varallaolo kirjataan

  1. Työnjohtaja kytkee päälle asetuksen Varallaolo kirjattavissa. Korvausyksikkö tulee sopimusalasta, ja sen voi vaihtaa: tunnit, vuorokaudet tai viikot.
  2. Työntekijä painaa etusivulla Kirjaa varallaolo ja valitsee alun, lopun ja lajin: asunnossa oltava tai muu varallaolo.
  3. Työnjohtaja kuittaa jakson. Kuitattua jaksoa työntekijä ei voi enää muuttaa.
  4. Palkanlaskennan vienti antaa varallaolon alan yksikössä: tunnit päivittäin lajeittain, alkaneet vuorokaudet tai alkaneet päivystysviikot jakson alkupäivälle. Kun vienti rajataan hyväksyttyihin, mukaan tulevat vain kuitatut jaksot.

Varallaolo ei näy tuntilistalla, koonneissa eikä asiakkaalle. Infra-alalla yli 7 vuorokauden jaksosta tulee huomautus. Jos työntekijä kutsutaan varallaolon aikana töihin, työ kirjataan tavallisena tuntikirjauksena hälytystyönä. Sähköistysalalla varallaolijan lähtörahaa (2 korvaustuntia) ei viedä automaattisesti, koska se maksetaan vain sovittaessa: sovittu lähtöraha kirjataan omana lisänä. Kiinteistöpalvelualalla päivystäjän hälytystyö on +100 % vain paikallisesti sovittaessa, ja sen voi kytkeä asetuksista.

Muut lisät yrityksen omina lisinä

Työehtosopimuksissa ja paikallisissa sopimuksissa on muitakin lisiä, kuten työkalukorvaus, korkean työn lisä tai konelisä. Yritys perustaa ne e-Kirjuriin omiksi lisiksi: nimi, yksikkö (tunti, päivä, kerta tai prosentti tuntipalkasta), palkkalajikoodi, kuka saa kirjata ja näkyykö lisä asiakkaalle. Valinta Lisää alan tyypilliset ehdottaa alan yleisimpiä lisiä. Kirjaaja valitsee lisän tuntiriville, ja vienti antaa sen palkanlaskentaan yrityksen omalla koodilla.

Mitä e-Kirjuri ei tee

e-Kirjuri ei laske palkkoja eikä euroja. Se erittelee tunnit, kerrat, vuorokaudet ja viikot, ja palkanlaskenta hinnoittelee ne. Hälytystyö, varallaolo ja omat lisät sisältyvät hintaan. Palkanlaskennan vienti tiedostona on maksullinen lisäosa, 14,90 € / kk (alv 0). Suoraa rajapintaa palkanlaskentaohjelmaan ei vielä ole, vaan se toteutetaan pyynnöstä. Lue lisää: tuntien vienti palkanlaskentaan.

Tarkista aina oma työehtosopimuksesi ja paikalliset sopimukset. Tämä sivu on yleiskuvaus, ei oikeudellinen neuvo.

Usein kysyttyä

Onko varallaolo työaikaa?

Pääsääntöisesti ei. Työaikalain 4 §:n mukaan varallaoloaikaa ei lueta työaikaan, ellei työntekijän ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Jos työntekijä kutsutaan töihin, tehty työ on työaikaa.

Paljonko hälytystyöstä maksetaan?

Se riippuu alasta. LVI- ja sähköalalla tunnit maksetaan 100 %:lla korotettuina, lisäksi tulee 2 tunnin korvaus ja vähintään tunnin palkka. Kiinteistöpalvelualalla korotus on 100 %. Rakennus- ja infra-alalla maksetaan hälytysraha, ja tunnit korvataan ylityösääntöjen mukaan. Euromäärät ovat työehtosopimusten taulukoissa.

Näkeekö asiakas hälytystyön tai varallaolon?

Ei. Asiakas näkee hälytyksen tunnit tavallisina tunteina ilman hälytysmerkintää ja korvaustunteja. Varallaolo ei näy asiakkaalle lainkaan.

Maksavatko hälytystyö ja varallaolo e-Kirjurissa erikseen?

Eivät. Ne sisältyvät hintaan, kuten yrityksen omat lisät. Palkanlaskennan vienti tiedostona on maksullinen lisäosa, 14,90 €/kk (alv 0).

Kokeile e-Kirjuria Kysy lisää

Lue myös: Tuntien vienti palkanlaskentaan · Ylityön laskeminen · Ilta-, yö- ja aattolisät · Kaikki oppaat ja tarinat